maanantai 12. tammikuuta 2009
Käsillä tekeminen on tärkeä osa elämääni. Kymmeniä kransseja on jo tullut väsättyä, paljon huristeltua ompelukoneella.. Kun ei mitään tekemistä itse keksi, keksivät pojat sitäkin enemmän!
Ennen joulua piti ommella monta ´äitiä´. Ihanaa kun joku näkee äidin enkelinä :)
Lumienkeliksi itse tämän nimesin.
Lumienkelinä kulkee vierelläsi,
rakkainpasi.
Et näe ehkä siipiänsä
hennosti tuulessa väräjäviä.
Et tunne ehkä kosketusta,
kädessäsi,
Vaan tunnetko ehkä suudelmansa,
Poskellasi,
Enkelisi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti