maanantai 28. helmikuuta 2011

Kiitos



Niin monta kertaa on ovi avattu.
Niin monta kertaa
suljettu.
Hiljaisuudessa istuttu,
viisaita sanoja kuunneltu.

Vanha polku oli niin tallattu,
se johti tuvasta navettaan.
Maali ovesta kulunut,
kädensijan kohdalta,
paljon käytetty.

Navetan lämmössä turpasuut,
odotti kättä lempeää,
joka kerkesi kesken kiireenkin
hetkisen rapsuttaa.

Oli metsälaitumet aidattu,
piikkilangalla uudella.
Sinne kellokas etunenässä
iloiten johti sarvipäät.

Minä näin sen viimekesänä,
oli kiinni koivun rungossa.
Ikiaikainen piikkilanka
jo ruosteinen,
syvällä puun sisässä.

On aika mennyt
en takaisin sitä saa,
mutta niiaan, kumarran,
kiitän.
Teitä työstä niin arvokkaasta.







2 kommenttia: