Pomparellapäivä

Niinkuin kuva kertookin, on meillä vähän
herkuteltu.
Eilen sain jonkin omituisen tarmonpuuskan, liekö
johtunut lyhyistä yöunista..
Jo aamusta tehtiin poikien kanssa munkkeja
ja perunarieskaa.
Tänään sitten piti jatkaa ja tehdä tätä pomparellaa.
On muuten aikas hyvää, vaikka itse sanonkin ;).

Pistän vielä ohjeen, jos joku sitä sattuis
testailemaan.

Pomparella.
3 munaa
3 kkp sokeria
1,5 kkp maitoa
4,5 kkp vehnäj.
3 tl leivinj.
3 tl vaniljas.
225g voita

Ja munat vaahdotetaan sokerin kanssa.
Lisätään loput aineet (voi sulana).

175C

Ja kuorrute:
250g tomus.
4rkl sul. voita.
4rkl vahvaa kahvia.
1,5 rkl kaakaoj.

...Ja minähän en laihduta...

Ja perunarieskathan valmistuu helposti
edellispäivältä jääneestä muusista.
n. 3dl lisätään
1 muna sekä
jauhoja
ripaus suolaa.

Ja rieskat paistetaan n.250c


Sitten muihin asioihin...

Tällähetkellä työn alla surullisen kuuluisat sängynpäädyt..
Liekö joskus valmiit, mene ja tiedä..
Sain nyt onneksi hiottua.
Enää pitää suostutella miestä jatkamaan päädynjalkoja :/
Näitä on siis kaksi päätyä,
jotka pitäis laittaa vierekkäin.
Päädyt on eri korkuisia, siksi pitää
jalkoja jatkaa.

Kaikenlaisia "hyviä" ideoita pursuilee taas pääkopassa..
Uusin näistä tuli mieleen nukutellessa tyttöä päiväunille.
Jos maalais makkarin lattian valkoiseksi..
Onko kenelläkään kokemusta
lakatun lattian maalaamisesta?

Jospa jään hiomaan näitä ideoita.. :)

Kiitoksia kovasti kommenteistanne, on ilo lukea niitä!
Ja tervetuloa uusille lukijoille, toivottavasti
jaksatte lukea höpinöitäni.

Nippurouvan kuvan myötä toivottelen
rauhaisaa ja rakkauden täyteistä viikonloppua.

ps: lisää karvakuvatuksia maatilamme blogissa ;)

Pätkii pätkii...!!!...

Taitaa pätkiä neiti pupuheinälläkin,
ainakin asennosta päätellen.

Täällä pätkii taas netti.. milloinkahan se ei
sitten muka pätkisi.. Mukavaa on asua maalla,
mutta se on pikkuhiljaa uskottava ettei tänne
saa toimivaa nettiyhteyttä. Mutta hyvä että
joskus toimii...edes pätkittäin..

Meillä vietetään tyttöjen päivää
(eli kirjoitan yhdellä sormella tyttären antaessa pusuja sylissä).
Miesväki häipyi kaupunkiin uimaan.
Toivottavasti saan tuliaisiksi
hiomapaperia ja pohjamaalia.
Sängynpäädyt odottaa..

Ja kun tyttöjen päivä on kyseessä,
Piti tietenkin paistaa lettuja.. itsetehdyn
lakkahillon kera.
Kesää muistelen.. Isän kanssa
lakat kerättiin syvältä metsän siimeksestä.
Jälkiruoaksi fazerin sinistä :).

...Ja virallinen lettukoira vahtii pöydänalla,
ettei vain yksikään tytöltä pudonnut letunpala
jää lattialle pilaantumaan.

Arkea.. sitä suloista elämää.
Pieni käsi kädessäni.
Nipistys kaulalta,
kikatus kun äitiin sattuu :D
Pusu joka kastelee koko posken.
Rakkautta.

Patjaraitaa ja vanhaa unelmaa

Tilasin muutaman metrin suloista vaaleanpunaista patjaraitakangasta,
sekä metritolkulla pitsiä.
Vanhaan hartwallin limpasaatikkoon
ompelin sisuksen. Saakoon toimia tälläkertaa
tyttären lelulaatikkona.

Ja kun vaaleanpunaisen makuun pääsin,
ompelin samalla meidän "tyttöjen" huoneeseen
laskosverhon.

Kirppiksellä

...Netti pelailee pätkittäin...
Aikas turhauttavaa yrittää ladata kuvia, kun siihen menee
päivä aikaa (melkein)..

Asiaan..
Pääsin eilen pitkästä aikaa kiertelemään kirppiksiä.. No sitä
yhtä, joka täältä pikkukylästä löytyy..
Onneksi täällä toimii lisäksi realisointiliike, josta joskus
löytää jotain kivaa. Tälläkertaa romun seasta pilkisti nämä
söpöset luistimet. Varmaan joskus olleet ihan kovassakin käytössä.
Hintaa näille tuli tinkimisen jälkeen 10e.

Itse kirppikseltä sitten mukaan tarttui ihanan turkoosi puuvillainen
pöytäliina. Tästä ompelee vaikka mitä, tai sitten tulee käyttöön
ihan liinana.
Suloisia tyynyliinoja, niitä mummonaikaisia, nappasin mukaan myös.
Vaikka pussukoita ompelisi, tai sitten keittiön
ikkunaan salusiinit.
Kivoja lautasia hamusin myös muutamia. Valkoisia.
Pari ihan arabiaakin.

Kiva olisi kierrellä kirppiksiä enemmänkin. Harmi ettei niitä
lähikilometrien säteeltä löydy..
Vaikka parempi näin, minusta kun ei olisi kaupunkielämään.
Täällä maalla on tilaa hengittää.

Haaveita, unelmia..

(Kirjasta Christina Strutt
Menneen ajan tunnelmaa)

Haaveita ja unelmia.
Niinpä, ja haaveiksi taitaa jäädäkin.
Kyllä joskus on päiviä, jolloin ei sitten mikään
onnistu :/
Ja tämä taitaa olla elävä esimerkki sellaisesta!!!!

Yöllä valvoskellessani, (tyttö taas valvotti)
palasi mieleeni jälleen idea.
Kauan aikaa on pitänyt kaivaa vanhat sängynpäädyt
esiin vanhan navetan kätköistä.
Pikkasen korottaa, pikkasen hioa, pikkasen maalata...
On niin mielessä lopputulos (mikäli se edes onnistuisi).
Pakkohan se oli lähteä kinoksia koluamaan,
vaan kuinkas kävikään?
Vei kinokset voiton!!!!
Eipä puhettakaan, että olisin navettaan saakka
selvinnyt.
Pah!!!
Jos olisi aikaa, kaivaisin tieni perille,
vaikka sillä lasten muovilapiolla,
vaan tytön päikkäriaika on rajallinen, eikä tunti riitä
kaivaustöihin!!!
Pitää vissiin vaan niellä kiukku, ja pyydellä isäntää
jälleen avuksi.

Haaveita ja unelmia on niin paljon.
Haluaisin valkoisen portaikon yläkertaan
(kun vaan olisi yläkerta).
Haluaisin ison, koko talon levyisen kuistin, tai terassin,
(vai mikä lienee nimeltään)
amerikan karjatilan tyyliin.
Haluaisin ristikot ikkunoihin.

Pitäähän niitä haaveita ja unelmia olla,
eikä kaikkien tarvitse toteutua.
Elämä oli tylsää jos saisi kaiken
haluamansa.

Mutta ne sängynpäädyt minä haluan!!!

Lämpöistä viikonloppua

Hyvää ja maistuvaa,
Sisältäkin lämmittää.
Suun makeaksi kun saa,
niin jo jaksaa ahertaa.

Lämmittää,
niin pehmeää.
näistä Mi:ä kiittää saa ;)

Juu, nyt loppui runoilut...
Viikonloppu kun on käsillä,
niin suosittelen illaksi tätä.
Varsinkin jos tykkää jännityksestä ja arvaamattomista
juonenkäänteistä.

Oikein lämmintä ja elämänmakuista
viikonloppua!
t.Lumikissa

Ompeluhuone, askarteluhuone, työhuone, kodinhoitohuone...

Vielä riittää puuhailua, mutta jo
paremmalta näyttää.
Laitankin nyt pari ennen-jälkeen kuvaa.

Eli tältä näytti ennen meidän pikku-lemmikkien
huone. Pikkasen kaipasi kaapisto kunnonkohotusta,
kun huoneen käyttötarkoitus vaihtui..

Kaapistoon vaihdettiin ovet.
Samalla joutui vaihtamaan myös tason, ja altaan...ja hanan..
Lisäksi nurkkaan asennettiin avohylly.
Vanha oikealla alhaalla oleva kaappi vielä
odottelee maalausta, ja ehkä kalustepyöriä alleen.
Samoin pieni tasojen välissä oleva kulmahylly. En
vain vielä ole päättänyt, raaskinko sen maalata. On nimittäin veljeni koulutyö..

Ja ompelunurkkaus.
Vanha tuvanpöytä kannettiin vanhan tuvan vintiltä.
Siihen hyvin mahtuu ompelukone ja saumuri.
Pitäisi vain joskus löytää neljä tai viisilankainen saumuri..
Helpottaisi ompelutöitä :)

Söpösiä kankaita, vaaleanpunaista ja valkoista.
Ostin useita näitä laatikoita kankaiden säilytystä varten.

Bampukankaita Sampsukalta,
Näistä on tarkoitus ommella vaippoja
ja vaatteita lapsosille.

Tärkeellistä

Tämän hetken hitti on kärräileminen.
Tyttö on oppinut könyämään itse kärryyn, ja siellä sitten
komentaa niin kauan, että joku tulee
kärräämään pitkin taloa.
...ja tätä sitten kestää..
puoli tuntia ei riitä..

Jotain saatu aikaiseksikin täällä.
Keittiö on listoja vaille valmis,
ja ompeluhuoneenikin odottelee sähkömiestä
(jonka muuten piti käydä jouluviikolla :/ ).
Täytyy nappasta pari kuvaa molemmista,
kun vaan saan kaiken ojennukseen.

Näin vuoden alussa, pakkasia odotellessa, voi kipaista
kauppaan ostamaan loppuja joulusuklaita, nam.
Geisha... hmmm..ehdoton suosikki..

Bye bye joulu

Niin se on koittanut aika raivata joulu pois :(
Aina vetää mielen haikeaksi, vaikka kyllähän siitä on luovuttava,
että ensi jouluna tuntuisi jälleen joululta.

Tämä kirkko on ollut aikas perinteinen meidän jouluun.
Lapsetkin tykkää, kun kirkon sisällä on soittorasia.

Kukat ovat vielä suht´kauniita. Ainut mikä on lakastunut,
on hyasintti.

Tonttutyttökin muuttaa kellariin muiden jouluisten juttujen kera.
Nähdäänhän jälleen ensi jouluna..

Kimallusta, rikkautta..

...Kristalleja, kultaa,
kallista muotia.
Uusia autoja,
isoja taloja.
Kiirettä..kiirettä..kiirettä...

Kristalleja, kultaa.
Ansaittava enemmän.. enemmän...

Mitä jää?
Elintaso korkealla.
Se on hyvä?

Katselen ympärilleni,
kristallien keskellä.

Hiljaista, pysähtynyttä,
niin kovin hiljaista...

Annan kaiken pois,
luovun kaikesta,
vuoksesi.

Kimallusta, rikkautta,
löydän sitä sydämestäni,
löydän sitä lasteni silmistä,
löydän sitä läheisteni katseista.

Aitoa rakkautta,
elämän rikkautta.
Ja kaikkeni antaisin puolestasi.

En omista timantteja, kultaa, rahaa
mutta minulla on teidät,
rakkainpani.
ja minä olen rikas.

Mummonmekosta tunika

Miehen sisko pyysi minua muokkaamaan kirppikseltä
löytämästään mummonmekosta tunikan.
..ja tässä näkyykin jo lopputulos...
mutta alkupisteeseen..

...Ja alkuperäinen malli oli tälläinen..
hieman sanoisinko mummohko..
Kokoakin liikaa..

Ihan ensin poistin hihat.
Sitten kavensin koko tekelettä ja parin sovituksen jälkeen
löytyikin sopiva istuvuus tunikalle.
Sitten vielä helma sopivan mittaiseksi.
Ja lopputulos on mielestäni ihmeen
onnistunut.

Söpösiä

Suloiset kakkukupu ja keksipurkki
löytyi halpahallista.
Pitäis vissiin leipoa,
kunhan vain saisi kaikki joululeipomukset
ensin tuhottua..

Netin ihmeellisestä maailmasta,
ihana kirja täynnä suloisia vaatteita pienille.
Vielä ompeluhuoneeni kaipaa viimeistelyä,
sitten pääsee ompelemaan.
Kankaitakin tullut tilattua..netistä :)

Ja netistä tämäkin.
Ilona Pietiläisen Elämää valkoisessa puutalossa.
Tosi ihana kirja.
Upeita kuvia, ja tekstikin mukavaa lukea.