sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Maalasin syöttötuolin
Tämä syöttötuoli saatiin lahjoituksena esikoisen ollessa sitä tarvitsevassa iässä. Oli ennen meidän muksuja palvellut ainakin kolmea serkkua.
No sen verran alkoi olla jo rähjääntynyt, että pientä kunnostusta vaati.
Samalla ompelin tyttö-värisen pehmusteen. Entinen oli poikien käytössä pikkasen kulahtanut.
Ja vielä lähtökohta (tai pikku hionnan jälkeen..)
Tunnisteet:
lapsukaiset,
näpertelyä,
projekti,
tyttärelle
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Villiksiä ja muuta mukavaa
Viikon sairastelun jälkeen taas jaksaa naputtaa paririviä.
Kiitokset kaikille kommentoijille viime postauksen yhteydessä, ja tervetuloa uusille lukijoille!
Villapökät sain valmiiksi jo pari viikkoa sitten, ja ovatkin jo olleet ahkerassa käytössä.
Täytyy aloitella uusia, sain nimittäin niitä ihania tämän kauden värejä.
Tunnisteet:
kestoilua,
ompeluksia,
tunnustus,
tyttärelle
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Pikkukaappirojektia ja pupuneitejä
Äiti ite halusi :)
Sen verran piti taas itte päästä soveltamaan, jotta
etutassut kiinnitin napeilla. Muuten on kaavan mukaan tehty.
(paitsi naku, en jaksanut vaatteita tehrä).
Tunnisteet:
kaappi,
lapsukaiset,
nikkarointia,
ompeluksia,
projekti,
tyttärelle
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Hiirenkorvia maaliskuussa
joten eihän siinä muu auttanut kuin tehdä sellaiset.
Ylemmän kuvan pipon kangas on sampsukalta.
Tämä liskokangas on vähän paksumpaa, niin tarkenee
pikkupakkasillakin.
Kaavat näihin kirjasta Ompele kaunista lapselle.
Kaava oli vauvanpipoon, joten pikkuisen vaati muokkausta.
tunikan.
Tämä on ihan oma kaavasovellus.
Pääntiellä kuminauhaa, niin on helppo pukea.
Tunnisteet:
lapsukaiset,
ompeluksia,
tyttärelle
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Arvonta suoritettu
maanantai 28. helmikuuta 2011
Kiitos
Niin monta kertaa on ovi avattu.
Niin monta kertaa
suljettu.
Hiljaisuudessa istuttu,
viisaita sanoja kuunneltu.
Vanha polku oli niin tallattu,
se johti tuvasta navettaan.
Maali ovesta kulunut,
kädensijan kohdalta,
paljon käytetty.
Navetan lämmössä turpasuut,
odotti kättä lempeää,
joka kerkesi kesken kiireenkin
hetkisen rapsuttaa.
Oli metsälaitumet aidattu,
piikkilangalla uudella.
Sinne kellokas etunenässä
iloiten johti sarvipäät.
Minä näin sen viimekesänä,
oli kiinni koivun rungossa.
Ikiaikainen piikkilanka
jo ruosteinen,
syvällä puun sisässä.
On aika mennyt
en takaisin sitä saa,
mutta niiaan, kumarran,
kiitän.
Teitä työstä niin arvokkaasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
