"Mohammed oli seitsemän vuotias, kun joukot hyökkäsivät hänen kotikyläänsä. "Isä yritti piilottaa pikkusiskoni ja minut kaivoon, mutta ei ehtinyt ajoissa. Isä ammuttiin siihen paikkaan ja äiti ja kaksi siskoa vietiin metsään. Kersantti heitti minut kuorma-auton lavalle ja ajoimme leiriin. Sen jälkeen olen kuulunut sissijoukkoon. Aluksi kantajana, myöhemmin tiedustelijana etulinjassa""
Näin pienten lasten äitinä minua kosketti syvästi Nicholas Evansin Tulisielut-kirjan kuvaukset sodasta. Ja erityisesti lapsisotilaista ja heidän kokemistaan kauhuista. Alle kymmenen vuotiaat lapset pakotetaan sotimaan meidän aikuisten käskystä. Voi vaan kuvitella lasten pelkoa ja tuskaa.
Ei paljon tarvita mielikuvitusta miettiessä mitä Mohammedin siskoille ja äidille siellä metsässä tehtiin. Kuinka monet tytöt ja naiset ovatkaan saaneet karvaasti kokea innokkaiden sotilaiden hauskanpidon.
Kirjassa tulisielut kuvattiin kuinka alle kymmenen ikäinen poika joutui katsomaan kuinka hänen äitinsä raiskattiin ja sitten kidutettiin kuoliaaksi, isä tapettiin ja sisarukset hakattiin hengiltä.
Kuka meistä "länsimaalaisista" tietää mitään sodan kamaluuksista.
Minua pelottaa...
Minua pelottaa millainen maailma tulee olemaan omien lapsieni kasvaessa aikuisiksi,
millainen maailma on mahdollisten lapsenlasteni aikaan.
Minua pelottaa mihin kaikkeen ihminen pystyykään halussaan hallita.
Onko ihmisillä tulevaisuutta?
"Kuule Isä taivaan pyyntö tää,
auta ettei kukaan yksin jää
katso Isä lasta kärsivää
siunaa koko maailmaa."
auta ettei kukaan yksin jää
katso Isä lasta kärsivää
siunaa koko maailmaa."
(kuvat ja tekstin lainaus netistä)
Niinpä... :/ Tämä koskettaa, surettaa sisimmässä...
VastaaPoista