Omenapiirasta

Nyt on parasta omena aikaa. Puun oksat notkuvat omenien painosta. Niinpä minäkin innostuin kokeilemaan miehen siskon omenapiirakka reseptiä. Tässä versiossa on kerma-rahka täyte, joten hyvältä maistui. Kuvan nappasin ennenkuin laitoin uuniin. Ehkä vähän liian kauan annoin olla uunissa, sillä reunat hieman kuivahti. Mutta hyvältä maistui kuitenkin :)

Prinsessa hame

Kesä on mennyt.
Mitään vanhaa ei nyt tullut kunnostettua. Pikkuprinsessa vei äidin ajan totaalisesti :) Yllätyshäihin kutsuttaessa jäi aikaa tasan päivä hommata asiaan kuuluva vaatetus perheelle. Muille löytyikin kaapin kätköstä sopivat asut, mutta pikku-neidillä ei oikein ollut juhlavaatteita. Paita tosin oli valmiina, ja siihen aloin sitten suunnitella prinsessahametta. Kankaat ovat kellarin kätköjä. Alushame äidin ystävältä saadusta vaaleanpunaisesta puuvillasta ommeltu, välissä tädin kanadasta kymmeniä vuosia sitten tuomaa tylliä. Päällikangas, satiini, jäi yli itselleni opiskeluaikana ompelemastani gaala-asusta, kotelomekosta.
Kaikkea ei kannata hävittää, koskaan ei tiedä mitä vielä joskus tarvitsee :)

Ihanaa syksyä teille kaikille blogini lukijoille!
Koitan taas saada jotain aikaiseksi syksyn viiletessä :)

Vaipparumbaa..

Kestovaippoihin hullaantuneena täytyi kaivaa kone esiin ja alkaa ompelemaan. Toistakymmentä vaippaa tullut hurautettua tyttären vedellessä hirsiä vaunuissa. Kohta alkaa kaapit täyttyä kaikenmoisista ihanuuksista.
Tässä yksi suosikeistani. Mukavan kapea, joten antaa pikkujaloille tilaa potkia.
Nyt on jäänyt isommat rojektit taka-alalle, ei aika riitä.. Mutta... kyllä mielessä pyörii vanhan sängyn kunnostusmaalaus. Jahka kesä tulee, voi sitä päästä taas vanhaan navettaan rojektoimaan :)

Vauva laatikko

Luistinlaatikosta tapetoitu säilytyslaatikko pienokaisen omille vauvamuistoille.
Tänne on tarkoitus säilöä niin kortit, kynttilät, rannekkeet, tutit ja monenlaiset muut pienet tärkeät muistot. Jokainen lapsi on meillä saanut oman vauvamuisto laatikon.
Eli tähän käytin meidän makkarin tapetoinnista yli jäänyttä tapettia. Pikkuisen kuvan reunustin pitsillä, ja koristeeksi tein vielä helmistä riipuksen.

Talven tunnelmaa..

...Ja niin saapui kirpeät pakkaskelit tänne puolipohjolaan..

Nyt on jäänyt nikkaroinnit ja askartelut vähälle, ja taitaa tauko jatkua vielä jonkin aikaa. Saimme nimittäin joulukuussa pikkuisen tyttären, joka vie aika tehokkaasti lähes kaiken ajan.

Mutta eiköhän se tästä muutu, kun tyttö pikkaisen saa ikää. Pääsee äiti taas ideoimaan :)

Eetukin viihtyy näin pakkasilla sisällä lämpimän taljan päällä, taitaa jo vanhan luita kolottaa..

Nyt on kyllä maailman ihanimpia aikoja lähteä metsään pienelle lenkille, kunhan vain pukee lämpimästi päälle. Eilen harrastinkin koirien kanssa lumessa tarpomista.. ja eihän sitä lunta ollut kuin polveen asti :) Kauinpana metsässä kun oltiin, alkoi koira haukkua vimmatusti.. Liekkö ollut jokin eläin liikkeellä.. karhuko, kukapa tietää. Vai joko ne mokomat ovat vetäytyneet talviteloille.. Luulisi niin, vaan eipä näistä nykyajan karhuista voi tietää..

Ideoita odotellessa..

**OIKEIN RAUHAISAA VUODENALKUA KAIKILLE LUKIJOILLE!**

Joulun tuoksua

Näin joulun alla lähes jokaisessa kodissa on mitä ihanin herkkujen tuoksu.

Itsekin olen kerrankin innostunut leipomaan suklaa-maustekakkuja pakkaseen ja erilaisia pikkuleipiä. Tämä ohje olikin todella helppo, eikä aikaa kulunut kuin vajaa tunti paistamisineen. Tosin pursotinvanhus taisi tehdä tänään viimeisen palveluksensa.. Pipareitakin on leivottu, tai oikeastaan minä tein taikinan (ja sitähän piti tietenkin vähän maistellakkin..) ja äitee tuli sitten poikien kanssa hoitamaan leipomispuolen. Tosin nyt onkin sitten tilanne se, että piparit uhkaa loppua hyvissä ajoin ennen joulua... Joutuukohan sitä väsäämään uutta taikinaa :)

Jokajouluiseen perinteeseen on meillä kuulunut myös itse tehty sinappi. Se täytyykin valmistaa mahdollisimman pikaisesti.. Aika käy vähiin masussa myllertävän pikkuisen syntymään..

Jouluun ei sitten olekaan enää niin kauan aikaa kuin sitä luulisi. Onneksi äiti ja anoppi ovat luvanneet auttaa jouluruokien valmistuksessa. Voipi olla, että ne minulta jäisivät tekemättä. Vesi kielellä odotellaan kaikkea hyvää, mistä jouluna saa nauttia :)

Vanhan puulaatikon uusi mahdollisuus.

...Ja näin sai tämäkin toivottomalta näyttänyt laatikko uutta potkua ja lisävuosia..

Päältä maalasin vielä pariin kertaan valkoisella.

Päädyin maalaamaan laatikon kauttaaltaan vanhan vihertävällä Helmi maalilla.

Sisus olisi ollut kaunis näinkin, mutta suunnittelemaani tarkoitukseen ei oikein olisi käynyt.

On meinaan niin mahdoton homma saada tästä puhdas ja raikas..

Tästä se lähtee...

Tämä vanha kokenut puulaatikko tuli ostamamme rintamamiestalon mukana.

Ikää taitaa olla joitakin kymmeniä vuosia.

Ei muutakuin hiomakone käyttöön...